Paluu arkeen

Äidin pieni palleroinen on pian 5 kk...! Mihin ihmeeseen tämä aika oikein katoaa? Vastahan se oli se pieni mytty, joka tuotiin laitokselta kotiin, eikä oikein tiennyt kuinka tulisi niin pientä ihmettä käsitellä... Nyt meneekin jo rutiinilla, yllätys yllätys. ;)

Kokeilin tehdä tänään munkkeja. Tulos: erittäin epäonnistuneita. En tiedä oliko sillä, että taikina oli miulla jääkaapissa 2 päivää, jotain vaikutusta asiaan... :') Alkuperäinen tarkoitus oli siis paistaa munkit maanantaina, kun suunniteltu vappuohjelma menikin pilalle. Noooo, eipä paisteltu maanantaina, eikä eilen, kun meni sohvan pohjalla elokuvia katsellen ja Oliverille huomiota antaen. Kokeilin hetki sitten paistella makoisia munkkeja ja eihän siitä mitään tullut. Ja ei olisi edes kovin fiksu tarvinnut olla, että tämänkin arvasi...

Tälläiseltä niiden olisi pitänyt näyttää, mutta lopputulos oli ihan kaikkea muuta.

En edes viitsi laittaa kuvaa tuosta epäonnistumisesta, niin ovat rumia... :')

Maanantaina meillä oli siis alunperin tarkoitus mennä vappua viettelemään miehen siskon luokse, tuohon muutaman sadan metrin päähän... Eipä oikein onnistunut kauan suunniteltu ilta, kun siskon nuorimmainen muksu rupesi oksentamaan, tervetuloa oksennustauti. Ei ole onneksi meille siis vielä iskenyt, ja toivottavasti ei iskekään. Käytiin kuitenkin siskon luona edellisenä iltana jonkun aikaa aikaa tappamassa. Oksennustauti, jotain aivan kamalaa...! No, sitten mentiin miehen veljen mökille, Ahveniselle, siellä grillailtiin ja saunottiin, hyvässä seurassa tietenkin. Tämäkin mamma sai ottaa sen muutaman rentouttavan, kun meidän pieni aarre oli mummolassa yökylässä. :) Ja ai että, kuinka hyvälle grillivartaat maistuivatkin! NAM! Niihin ei vain kyllästy!
Eilen katsottiin sitten The Fast & The Furious 5. Nopeita, hienoja autoja ja.... VIN DIESEL. Ah mikä mies.

Hurjapäiden jälkeen katsottiin myös Vares: Kaidan tien kulkijat. Huonot arvostelut ilmeisesti jossain saanut, mutta meidän mielestä oli kyllä ihan hyvä. :) Vaikka menikin jonkun aikaa katsoessa, keskeytyksiä vähän väliä. Mutta eihän sitä nyt voi muuta odottaakaan, pieni mieskin haluaa tietenkin huomionsa. :)

Ihan pieni valitus vielä loppuun. Miulla on tosi kippeet niskat, ei tuu mittään! Erityisesti tuo vasen olkapää vihoittelee ihan kunnolla. Kolme eri ihmistä (oma kulta, siskoni ja äitini) ovat hieroneet niskojani, olen laittanut Voltarenia ja kokeillut piikkimattoa sekä venytellyt, mutta ei helpota sitten millään. :( Särkylääke on jäänyt kokeilematta, koska en löydä meiltä särkylääkettä, eilen ei ollut apteekit auki ja tänään unohdin siellä käydä. Mutta jospa tämä tästä, ajan kanssa...?