torstai 21. kesäkuuta 2012

Sitä sun tätä.


Voiko minnuu sannoo ees bloggaajaksi, oon kyllä niin paska tässä hommassa. Mut tosiasiahan on, että elämäni on superhypertylsää, niin ei huvita kirjoitella vain mitä on kunakin päivänä tullut tehtyä... Ja koska esimerkiksi "hurja painonpudotukseni" ei ole alkanut niin hyvin kuin voisi kuvitella (on se paino kuitenkin tullut alaspäin...!), ei siitäkään huvita kirjoitella. Ja ei ole aina nuo kelitkään suosineet, että lenkille pääsisi. Tänäkin aamuna vesisadetta. *syvä huokaus*

Mutta onneksi miulla on tuo hurjan ihana pieni mies sulostuttamassa elämääni. (On se isompikin mies aikas ihana, joo!) Vaikka aina kuinka väsyttää, poitsun hymy tai joku muu todella suloinen asia saa kyllä jaksamaan taas. Viime yö meni omien yöunien osalta ihan plörinäksi, nukkumaan mennessä rupesi närästämään, ja minnuuhan on viimeks närästänyt siis raskauden loppuhetkinä... No, sitten ku närästys antoi nukkua, meni poitsun unet levottomiksi. Ilmeisesti hampaat tulossa, sais jo puhjeta! No mutta kuitenkin, tuossa tuo pikkumieheni selostaa nyt mulle omia juttujaan, ja taas jaksaa. :) Tässä odotellaan myös, milloin tapahtuisi liikkeelle lähteminen, ei ole enää paljosta kiinni! Mutta voi ei, en tiedä kumman hermot on Oliverille periytyneet, kun pitkään ei jaksa, jos joku asia ei ota onnistuakseen... Ei ainakaan minun. ;)

Nyt ei kyllä ajatukset oikeasti juokse yhtään... Voisi kenties miettiä, mitäs syötäisiin juhannuksena. Meidän juhannushan menee siis kiltisti kotona, koska miehellä on palokunnan päivystysviikko. Mutta tulikin kyllä viime perjantaina juhlittua juhannus, miehen siskojen synttärit, miehen valmistuminen ammattiin ja toisen siskon kihlautuminen. JEE, ENSI VUONNA PÄÄSEE HÄIHIN! Nyt onkin tullut paljon hääuutisia, aivan ihana yllätys oli, kun huomattiin että Amerikassa reissaamassa oleva ystäväpariskunta oli mennyt naimisiin, missäs muualla kuin Las Vegasissa, IHANAA! :) Mutta joo, asiasta mentiin taas toiseen, piti puhua ruuasta, tuosta elämäni ilosta. Ajattelin, että olisi kenties voinut tehdä pitsaa ja/tai juustoista jauhelihapiirakkaa. :) Tässäpä reseptiä jauhelihapiirakkaan, on nimittäin herkullista!

JAUHELIHAPIIRAS

-1 annos rahkavoitaikinaa

Täyte:
300 g naudan jauhelihaa
2 paprikaa pilkottuna
8 valkosipulinkynttä pilkottuna
Koskenlaskijasulatejuustoa, viherpippuri
1 prk Valion maustettua ruokakermaa, KIPPARI
1 kananmuna
basilikanlehtiä
ruohosipulia
sipulia pilkottuna
halloumjuustoa
mustapippurirouhetta
aromisuolaa
juustoraastetta

1. Paista jauheliha kypsäksi. Pilko paprika, sipuli & valkosipuli ja sekoita kypsään jauhelihaan. Mausta aromisuolalla ja mustapippurirouheella.
2. Lisää Kippari-ruokakerma ja kananmuna.
3. Silppua basilika ja ruohosipuli, sekoita täytteeseen.
4. Lisää täyteainekset piirakkavuokaan paineltuun taikinaan. 
5. Painele Koskenlaskijajuustokuutioita täytteeseen ja vuole juustohöylällä ohkaisia siivuja halloumjuustosta päälle. Lopuksi juustoraaste.
6. 175 astetta, n. 45 minuuttia, tai kunnes kypsä. Paistamisen loppuvaiheessa voi peittää foliolla, ettei tummu liikaa.

Alkuperäinen resepti on Kotikokki.net-sivustolta. Itse olen muunnellut reseptiä, enkä tee tällä ohjeella täydellisesti. En tee esimerkiksi itse tuota rahkavoitaikinaa, käytän pakastealtaista löytyviä suolaisia piirakoita varten tehtyjä valmispohjia, niin kätevää sekä herkullista. Ja jos ostan 400 g jauhelihapaketin, en todellakaan mittaile siitä 100 g pois, hyvin menee se nelisatanenkin tuohon. :) Valkosipulinkynsiä en ole laittanut koskaan (vaikka tykätäänkin valkosipulista ja taatusti olisi herkullista), enkä basilikanlehtiä. Koskenlaskijajuustona olen käyttänyt Voimakasta, koska kun ensimmäisen kerran tein tätä, ei tästä pahaisesta kylästä löytynyt Viherpippuria. Todella juustoinen piiras nimensä mukaan, eikä mikään laihduttajan ruoka, mutta ah, niin herkullista! ;) Itse teen aina tämän annoksen peruspyöreään piirakkavuokaan ja se on kyllä nopeasti paremmissa suihin kadonnut. Jos joku innostuu, nii eikun kokkailemaan!


Olipas taas semmonen sekametelisoppa, että hupsistakeikkaa.


Niin kaukana ja niin lähellä... (Hups, jäänyt pöydän liatkin kuvaan. :<)

Näin nauretaan iskälle!

Tooooosi hyvä kirja! (Äitin ja isin hermoille käyvä sellainen...)


Tuhannen ilmeen (pikku)mies.