Viikonloppu tulossa!

Heti tähän alkuun laitan kuvan korvapuusteista, joita leivoin joku aika sitten... :) Kamera oli miun porukoilla ja sain vasta eilen laitettua kuvat koneelle. Todiste siis, että miunkin käsistä voi syntyä joskus jotain kaunista!

Mutta voi että, tämä mamma odottaa huomista! Äideillekin on vapaapäivät joskus sallittuja ja huomenna on miun vapaailta, ja pääsen juhlistamaan ystävämme kolmekymppisiä! Mies ei valitettavasti pääse mukaan palokunnan päivystysviikon vuoksi. Ja koska isää ja poikaa ei voi jättää kahdestaan, ei tiedä milloin saattaa tulla hälytys, menee Oliver mummolaan yökylään. :) Siellä odottaakin sitten pinnasänky, jossa jo minun äiti on nukkunut. :p Ja olenko hieman ilkeä ihminen, kun koen pientä vahingoniloa siitä, ettei iskä pääsekään juhlimaan? ;) Iskä on kuitenkin juhlinut äitiä enemmän, häähhää :D

Mutta asiasta sitten aivan toiseen! Meinattiin hommata "uudet" vaunut. Oliver tarvitsee kuitenkin vaunuja vielä pitkään, nukkuu taatusti ensi talvenakin vielä ulkona. Noo, nykyisissä vaunuissa koppa on aivan mielettömän pieni, ei tule enää ensi syksynä sinne mahtumaan, varsinkin kun vaatetuksen määrä lisääntyy ilmojen kylmetessä. Nyt pitäisi vain miettiä, MILLAISET vaunut mie haluaisin! Käytettynä siis ostetaan, mutta ei miulle ihan mikä tahansa kelpaa. ;)

(kaikki kuvat: www.emmaljunga.fi)

Kaikki nämä Emmaljungan ihanuudet... Ah. Nuo Scooterit näyttäisivät toimivilta, mutta ainut miinus on, että ne on todellakin vain rattaat, ei ole siis yhdistelmät, kuten City Crossit ja Mondial Duo Combit. Vaikka Oliver onkin jo 5 kk (itseasiassa juuri tänään! <3), kyllä sitä koppaa tullaan tarvitsemaan. Bongasin netistä käytettynä jo sekä City Crossit että Mondial Duo Combit. Scooter-rattaat voisin ottaa ihan vain siksi, että ne on niin hyvän väriset! ;)

Tälläiset meillä siis tällä hetkellä... Ihan ookoot, mut jos lähtisin nyt vaunukauppaan, saattais jäädä ostamatta. Saatiin siis sukulaisilta, ei voinut valittaa. ;) (Kuvassa olevat vaunut ei meidän, vaan otettu täältä .)

Tälläisetkin voisin kotiuttaa meille. Tutuilla on ollut Brion yhdistelmiä, vaikuttaavat erittäin toimivilta! (Kuva: www.tori.fi)

Mutta katsellaan millaiset löytyy :) Kokonaan uusia ei ruveta ostamaan, ne on niin huikean kalliita. Ja kun käytettynäkin löytyy hyväkuntoisia ja edullisia! 

Mutta nyt taitaa pikku Prinssini nukkua, äiti ottaa nyt palan tänään leipomaansa mansikkapiirakkaa & teetä, odotellen iskää töistä. Ai niin... Meidän iskähän lähti tänään iltavuoroon niin kovalla innolla, että vei miun puhelimen mukanaan! Keräsi kaikki puhelimet tuosta sohvankaiteelta. :D Oma puhelin, päivystyspuhelin, virve ja miun puhelin. :D Mutta onneksi on tietokone, en ole täysin eristyksissä ulkomaailmasta! Ja reippailtiin vaunujen kanssa mummon ja ukin luona, kun ei soittamaan pystynyt ja oli tärkeää asiaa! ;)

13.5.-12

(kuva: weheartit.com)

Eilen oli siis äitienpäivä! MIUN ENSIMMÄINEN ÄITIENPÄIVÄ. Vietettiin päivä kahdestaan, kun ihana mieheni valitsi toukokuun parhaimman päivän siihen, että käy nuuskaa Haaparannasta ja vie auton uudelle ostajalle, joka asuu Keminmaalla. (Niin siis joo, myytiin Toyota 4Runner (vm. -91) ja tilalle tuli Toyota Corolla (vm. -04). :) Ihana ku on nyt noinkin "uusi" auto!) Mies lähti kaverinsa kanssa aamulla matkaan puoli kuuden jälkeen ja kotiovea kolkutellessa kello taisi olla jotakin yhdeksän jälkeen. Päivän reissu siis. No, me nukuttiin Oliverin kanssa piiitkään. Heräsin itse sitten siihen, kun toinen niin ihanasti jokeltelee sängyssään! <3 Koska juhlittiin miehen äidin luona äitienpäivää jo lauantai-iltana, käytiin Oliverin kanssa vain miun vanhemmilla sekä mummon ja ukin luona, kylän toisella laidalla. Äiti oli tehnyt aivan järjettömän hyvää ruokaa! Pippuripihvejä, kermaperunoita ja salaattia. Mm...! :) Mummolassa sai sitten jälkkäriä, kun mummo oli taikonut täytekakun pöytään. Ja ai niin. Jätin tietenkin järkkärini muuten porukoilleni. Huono on muisti joo...

(kuvat: weheartit.com)

Mutta entäs miun äitienpäivälahja...?! Lavallinen energiajuomaa, tietenkin Haaparannan tuliaisia. Vaikka energiajuomaa tuleekin juotua, olisin kuitenkin toivonut äitienpäivälahjaksi jotain ihan muuta. Ja vitsillä jo heitinkin, että minneköhän mie suuntaisin kun on isänpäivä?! :D Lahjaksi sitten iskälle lavallinen olutta ja päivä Oliverin kanssa. ;) Noooo, onpahan tuonne onneksi aikaa, ehtii miettimään vaikka minkälaisia lahjoja. Koska jos mie hankkisin isänpäivälahjaksi jotain kivaa ja hienoa, saattaisin miekin saada sit vuoden päästä jotain mukavaa! ;) Juteltiin muuten näistä lahjajutuista juuri lauantaina erään ystävän kanssa. Hän sanoi, ettei odotakaan mieheltään mitään äitienpäivälahjoja ym, koska sitä rakkautta tulee osoitettua pitkin vuotta, joka päivä, pienillä teoilla. Minun mielestä tuokin ihanaa! :) Kyllähän se miunkin mies osoittaa teoillaan rakkauttaan, mut onhan se kiva, kun merkkipäivinä jollain tavalla muistettaisiin. Tavoite on, että mies muistaisi Oliverin sekä miun syntymäpäivät ja vaikka edes tuon äitienpäivän!

Haaste!

The Rules/Säännöt
1. Nominate 15 fellow bloggers / Nimeä 15 bloggaajaa.

2. Inform the bloggers of their nominations / Ilmoita heidän nimeämisistään heidän blogissaan.

3. Share 7 random facts about yourself / Jaa 7 faktaa itsestäsi.

4. Thank the blogger who nominated you / Kiitä bloggaajaa joka nimesi sinut.

5. Add the Versatile Blogger Award picture to your blog post / Lisää Versatile Blogger Award kuva blogipostaukseen.

Aivan ensimmäiseksi, iso kiitos OUTILLE tästä haasteesta! :) <3

1. Rakastan elämääni! Voin kuvitella, että moni saattaa varmaankin ajatella, kuinka miulla on "nuoruus hukattuna", tai jotakin sen suuntaista... Mutta tämä pieni elämäni, tää on kaikki mitä oon ikinä halunnut. :) Miulla on ihana perhe, talo, koirat. Kaikki!

2. Vähänkin pidempään minut tunteneet kaverit tietävät, että olen todella sotkuinen ihminen. Aika on tosin tehnyt tehtävänsä ja kenties äitiys myös siinä sivussa... Ennen pystyin elämään vaate -ja tavarakasojen keskellä vaikka kuinka kauan, nyt ne alkavat ärsyttää minua HETI!  Tottakai pienet elämän jäljet saavat näkyä, mutta rajansa kaikella.

3. Olen koukussa energiajuomiin. Valitettavaa, mutta niin totta. Ja enkä edes tiedä miksi! Tai plääh, kyllähän sen tietää, kofeiinihan sen tekee. En juo hirveästi kahvia, paitsi silloin tällöin, mutta silloinkin vain sen yhden kupillisen. Yksi energiajuoma menee päivässä. Tästä pitäisi päästä taas eroon... Raskaana ollessani en koskenut yhteenkään energiajuomaan!

4. Rakastan nukkumista. Olen varmaan maailman huonoin ihminen heräämään aamuisin! Torkutan ihan liian kauan, ja sitten meinaankin olla myöhässä. Joskus partioretkellä ovat taineet toverit herätellä minnuu kattilan kansien kanssa, ja minä tyytyväisenä vain kylkeä kääntänyt.

5. Kun olin pienenä päivähoidossa, n. 3-5 v, katsoin joka aamu Kaunotar & Hirviö. Silti en muista siitä juurikaan mitään. Paitsi henkiin heränneet astiat ja huonekalut!

6.Rakastan tatuointeja. Oma tatuointilukemani on tällä hetkellä vain 1. :( Tarkoitus olisi saada vielä paljon lisää ja jatkaa jo olemassa olevaa mustejälkeä. En tiedä onko se hieman kliseistä, mutta haluan Oliverin nimen ja/tai syntymäajan jonnekin päin kroppaani. Olen sanonut joskus, että miesten nimiä en tatuoi, poikkeuksena vain oma lapsi! ;) 

7.  En ole käynyt juurikaan ulkomailla, Tukholmaa ja Tallinnaa lukuunottamatta. Ja kummassakin kaupungissa vain ja ainoastaan kerran. En ole myöskään käynyt Vuokattia kauempana pohjoisessa. Haluaisin matkustella, aluksi riittäisi ihan tämä rakas kotimaakin! Jos olisin äitiysloma sijaan koulussa, olisin luultavasti kotisohvan sijaan Pietarissa. (Paikka PKAMK:ssa odottaa, restonomiksi pitäisi kai joskus valmistua.)  Haikeudella kuuntelee ihmisten ulkomaanreissujen tarinoita ja katselee kuvia, minäkin haluan! HALUAN! Ja joku päivä pääsenkin, tässä on aikaa! ;)

Tämän haasteen heitän Selinalle, Millalle, Katjalle & kaikille niille keitä kiinnostaa!



Paluu arkeen

Äidin pieni palleroinen on pian 5 kk...! Mihin ihmeeseen tämä aika oikein katoaa? Vastahan se oli se pieni mytty, joka tuotiin laitokselta kotiin, eikä oikein tiennyt kuinka tulisi niin pientä ihmettä käsitellä... Nyt meneekin jo rutiinilla, yllätys yllätys. ;)

Kokeilin tehdä tänään munkkeja. Tulos: erittäin epäonnistuneita. En tiedä oliko sillä, että taikina oli miulla jääkaapissa 2 päivää, jotain vaikutusta asiaan... :') Alkuperäinen tarkoitus oli siis paistaa munkit maanantaina, kun suunniteltu vappuohjelma menikin pilalle. Noooo, eipä paisteltu maanantaina, eikä eilen, kun meni sohvan pohjalla elokuvia katsellen ja Oliverille huomiota antaen. Kokeilin hetki sitten paistella makoisia munkkeja ja eihän siitä mitään tullut. Ja ei olisi edes kovin fiksu tarvinnut olla, että tämänkin arvasi...

Tälläiseltä niiden olisi pitänyt näyttää, mutta lopputulos oli ihan kaikkea muuta.

En edes viitsi laittaa kuvaa tuosta epäonnistumisesta, niin ovat rumia... :')

Maanantaina meillä oli siis alunperin tarkoitus mennä vappua viettelemään miehen siskon luokse, tuohon muutaman sadan metrin päähän... Eipä oikein onnistunut kauan suunniteltu ilta, kun siskon nuorimmainen muksu rupesi oksentamaan, tervetuloa oksennustauti. Ei ole onneksi meille siis vielä iskenyt, ja toivottavasti ei iskekään. Käytiin kuitenkin siskon luona edellisenä iltana jonkun aikaa aikaa tappamassa. Oksennustauti, jotain aivan kamalaa...! No, sitten mentiin miehen veljen mökille, Ahveniselle, siellä grillailtiin ja saunottiin, hyvässä seurassa tietenkin. Tämäkin mamma sai ottaa sen muutaman rentouttavan, kun meidän pieni aarre oli mummolassa yökylässä. :) Ja ai että, kuinka hyvälle grillivartaat maistuivatkin! NAM! Niihin ei vain kyllästy!
Eilen katsottiin sitten The Fast & The Furious 5. Nopeita, hienoja autoja ja.... VIN DIESEL. Ah mikä mies.

Hurjapäiden jälkeen katsottiin myös Vares: Kaidan tien kulkijat. Huonot arvostelut ilmeisesti jossain saanut, mutta meidän mielestä oli kyllä ihan hyvä. :) Vaikka menikin jonkun aikaa katsoessa, keskeytyksiä vähän väliä. Mutta eihän sitä nyt voi muuta odottaakaan, pieni mieskin haluaa tietenkin huomionsa. :)

Ihan pieni valitus vielä loppuun. Miulla on tosi kippeet niskat, ei tuu mittään! Erityisesti tuo vasen olkapää vihoittelee ihan kunnolla. Kolme eri ihmistä (oma kulta, siskoni ja äitini) ovat hieroneet niskojani, olen laittanut Voltarenia ja kokeillut piikkimattoa sekä venytellyt, mutta ei helpota sitten millään. :( Särkylääke on jäänyt kokeilematta, koska en löydä meiltä särkylääkettä, eilen ei ollut apteekit auki ja tänään unohdin siellä käydä. Mutta jospa tämä tästä, ajan kanssa...?