Viime yö oli ensimmäinen, kun Valko nukkui yksin. Ilta meni yllättävän hyvin, vaikka kaveria ei vieressä ollutkaan, hellyyttä haettiin sitten meiltä. Nukkumaanmenokin sujui yllättävän helposti, vaikka pelkäsimme kovempaakin huutokonserttia. Yöllä kahden aikaan meidät herätti kova haukunta ja ulina, sitten taisi Valkonkin alitajuntaan mennä ettei kaveria ole enää vieressä nukkumassa.
Ahneen uusi isäntä soitti illalla, mutta puhelusta ei meinannut paljoakaan kuulla, kun Ahneen haukunta ja ulina viilti korvia, minullakin, joka istuin monen metrin päässä puhelimesta. Toiselle on tietenkin täysi uusi paikka ja vieraat ihmiset, saattaisi pelottaa itseäkin. Valkolla kuitenkin tuttu paikka, muttei kaveria.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti