Aloitimme blogin pitämisen koulun merkeissä ja tässä se on, ensimmäinen blogikirjoitus 8.2.2011! Koska elämäni on muuten tylsää, valitsin blogini aiheeksi koiruuden, joka ei taatusti ole tylsä tai tee elämästäni tylsää. Poikaystävälläni ja minulla on suomenajokoirauros Valko, Erkanvaaran Valko viralliselta nimeltään. Valko & Ahne + neljä sisarusta olivat vahinkopentuja, mutta se ei haittaa mitään, ihania ne ovat silti! Vaikka pennut syntyivät vasten talvea, päivää ennen isänpäivää 13.11.2010, ne menivät hyvin kaupaksi. Pentuihin ehti kiintymään, kun niiden kanssa oli aivan ensimmäisistä hetkistä asti yhdessä.
Poikaystävälleni ja minulle tuli sijoitukseen yksi urospentu, jolle ei löytynyt kotia... Ennen tätä päivää. Ero tulee olemaan vaikea, koska rakkaan Ahneen kanssa ehti olla kolme kuukautta! Ei olisi pitänyt varmaan mennä kiintymään, mutta ei toista nyt syrjiäkään voi. Ero tulee olemaan Valkolle ja Ahneellekin varmasti hankala, koska he ovat olleet koko ajan yhdessä, nukkuen ja tapellen. Ollaan ehditty jo miettimään, mihin ihmeeseen kaikki energia sitten menee, kun ei ole tappelukaveria enää vieressä...! Valkon sisar Leni on onneksi lähellä, joten leikkikaveri löytyy!
Heti alusta asti on huomannut, että Valko on hallitseva uros, sen huomasi jo kuuden pennun keskuudessa. Väritykseltään Valko on myös kaunis, ulkonäöstä Valkon nimi tuleekin. Valkolla on etutassut kokonaan valkoiset ja valkoisuus jatkuu niskan taakse. Ehdimme luulla eiliseen asti, että Valko on värivikainen, kunnes saimme tietää, että sitä ei enää lueta värivialliseksi. Nyt voimme harkita taas kilpailuja ja näyttelyjä, jotka olisivat olleet värivikaiselle poissuljettuja. Valko on tosin erittäin itsepäinen, katsotaan miten kouluttaminen sitten sujuukaan. Mutta nyt kouluttaminen tulee varmasti olemaan helpompaa, kun on vain yksi koira, jolle antaa huomiota.
Onneksi poikaystävälläni on pitkät hermot ja pitkä historia koirien parissa, koska itselläni ei ole koskaan ollut koiraa, vain kissoja. Siitä huomaakin, että poikaystävälläni on paljon suurempi auktoriteetti koiria kohtaan. No, ehkä minullakin sitten JOSKUS!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti